Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreen tutkimuksen mukaan 45 prosenttia kansasta hyväksyy kansalaistottelemattomuuden hyvän asian – esimerkiksi luonnonsuojelun tai ihmisoikeuksien – puolesta. Vastustajia oli 33 prosenttia.
Nykyinen mielipiteiden polarisoituminen luo aktivismille vakavan haasteen. Miten puolustaa yhteistä hyvää, kun siitä ei ole yhteistä näkemystä? Evan kyselyssä kansalaistottelemattomuutta kannatettiin eniten vasemmistossa ja vihreissä, mutta vastustettiin erityisesti perussuomalaisissa.
Kahtiajako korostaa aktivistien harkintaa ja vastuuta. Toimintaa suunniteltaessa kannattaa aina kysyä, olisivatko samat keinot hyväksyttäviä toisenlaisten päämäärien edistämiseksi.
Harhaisku voi käydä kalliiksi. Turkistarhoille iskeneet eläinaktivistit eivät saavuttaneet tavoitteitaan vaan nostattivat vastareaktion. Suomi onkin nyt yksi harvoja Euroopan maita, joissa turkistarhaus yhä jatkuu.
Tää tulee mieleen aina kun on joku poikkeuksellisen häiritsevä mielenosoitus menossa. Häiriön määrä varmasti aiheuttaa julkisuutta, mutta ajaako se mielenosoittajien asiaa. Ehkä se on osa tätä nykymaailmaa, missä spektaakkelilla on itsearvo, jolloin jo häiriön aiheuttamista voi pitää onnistuneena mielenosoituksena. Mut, jos se on ainoa lopputulos, on vaikee ymmärtää mitä laajempaa vaikutusta sillä olisi. Ehkä nää miekkarit on enemmän rekrytointityökalu kuin asioihin vaikutustyökalu.
Elokapinan katusuluilla on erityisen iso ero tehtyjen toimien ja saadun lopputuloksen välillä. Osa siitä on varmasti seurausta siitä että niiden vaatimukset on osittain mahdottomia. Mut, katujen sulkeminen ei näytä edistäneen edes niiden niiden vaatimusten toteuttamista, jotka vois olla tehtävissä. Tietenkin, jos vaatimuksia tukee koko Suomen tasolla vain marginaalinen ihmisryhmä, voi arvata et ne ei näy eduskuntavaalien tuloksissa, eikä siten myöskään Suomen suunnassa.
Elokapinan aiheuttama ärtymys voi johtua osin siitä, ettei ilmastoa suojella yhtä helposti kuin noroa. Siksi liikkeen järjestämät katusulut voivat näyttää pelkältä huomion hakemiselta tai kiusanteolta. Evan kyselyssä Elokapinan hyväksyi 28 prosenttia ja vastusti 52 prosenttia vastaajista.
Numeroina Elokapinan ja Suomen Sisun ero ei ollut suuri, Sisun ja kaltaisten toimia vastusti 57% ja hyväksyi 18%. Ne on päämäärissään varmasti niin kaukana toisistaan kuin voi olla, mut kun kumpikaan oli otsikoissa jonkun tempauksen takia, oma ensireaktio oli aina sama, mitäköhän paskaa taas. Ehkä toi pääkirjoituksen otsikon kahtiajako ei niinkään ole näiden täysin eri päämäärän välillä, vaan tolkullisen päämäärän ja tolkuttoman välillä.
Mä ajan viikoittain työkeikan sähköpakulla, joka vie täydestä akusta yhteen suuntaan 12%, eli 24% edestakas. Silloin odottaa et kun pääsee takas keikalta, akkua oli jäljellä yli 70%, mut varsinkin näin talvella, ei ole poikkeuksellista et akku sanoo saman matkan jälkeen et siinä on enää 55% jäljellä.
En tiiä onko se vaan kun auto on niin vanha, mut aika yleinen ymmärrys on et sähköauton kulutus on talvella suurempi. Osa siitä on kuskin lämmittämiseen mennyttä sähköä, mut osa katoaa pelkkään kylmään. Matka on yhteensä 25 km, auto väittää menevän 120 km täydellä akulla, mut kun pääsee takas, akun varauksesta onkin kadonnu 70 km.
Toinen on et sähköautoa ei mielellään aja tyhjänä laturiin, koska se ensinnäkin lataa hitaammin jos se on ihan tyhjä ja toisekseen jos laturi onkin rikki, sit sä oot siinä tyhjän auton kanssa. Eikä autoa myöskään miellään lataa täyteenkään, koska se kuluttaa akkua enemmän ja viimeinen 10-15% on hitaampia ladata.
Eli jos autossa on todellinen kesäkantama 60 km, kaikkien häviöiden ja varmuuksien jälkeen talvella se on ehkä 30 km. Millä ajais kyllä ton sun hypoteettisen matkan, mut jo yhden edestakas matkan jälkeen sen pitäis olla taas laturissa. Mikä on ongelma, varsinkin näin talvella, koska autoa latais mieluummin halpoina päivinä ja olis lataamatta kalliina päivinä.
Vaikka joku asia näytää hyvältä idealta kuitin taakse piirrettynä, sit kun sitä kokeilee todellisuudessa, se voikin olla kelvoton. Koska kuitin taakse ei mahdu sitä määrää muuttujia, mitä meillä täällä on lisäämässä hankaluuksia. Mä väittäisin et ihan vaan stressin vähentämiseksi, toistuva 15 km matkan ajaminen vaatii auton joka edes väittää menevänsä oleellisesti kauemmas kuin 60 km.
Se kylmään hävinnyt varaus toki tulee takaisin, kun akku taas lämpenee. Se ei ole varsinaista kulutusta, vaan sitä, että akun varauksesta pienempi osuus saadaan hyödynnettyä.
Joutuu vähän epäilemään, kun osa kadonneesta varauksesta johtuu isommasta kulutuksesta lämmityksen takia. Mut, eipä toi ole monimutkainen testata, kattoo vaan mitä prosenttia mittari näyttää kylmälle akulle ja sit siitä tallissa lämmenneelle. Veikkaisin et se on sama tai prosenttiyksikön-pari alempi.