Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreen tutkimuksen mukaan 45 prosenttia kansasta hyväksyy kansalaistottelemattomuuden hyvän asian – esimerkiksi luonnonsuojelun tai ihmisoikeuksien – puolesta. Vastustajia oli 33 prosenttia.
Nykyinen mielipiteiden polarisoituminen luo aktivismille vakavan haasteen. Miten puolustaa yhteistä hyvää, kun siitä ei ole yhteistä näkemystä? Evan kyselyssä kansalaistottelemattomuutta kannatettiin eniten vasemmistossa ja vihreissä, mutta vastustettiin erityisesti perussuomalaisissa.
Kahtiajako korostaa aktivistien harkintaa ja vastuuta. Toimintaa suunniteltaessa kannattaa aina kysyä, olisivatko samat keinot hyväksyttäviä toisenlaisten päämäärien edistämiseksi.
Harhaisku voi käydä kalliiksi. Turkistarhoille iskeneet eläinaktivistit eivät saavuttaneet tavoitteitaan vaan nostattivat vastareaktion. Suomi onkin nyt yksi harvoja Euroopan maita, joissa turkistarhaus yhä jatkuu.
Tää tulee mieleen aina kun on joku poikkeuksellisen häiritsevä mielenosoitus menossa. Häiriön määrä varmasti aiheuttaa julkisuutta, mutta ajaako se mielenosoittajien asiaa. Ehkä se on osa tätä nykymaailmaa, missä spektaakkelilla on itsearvo, jolloin jo häiriön aiheuttamista voi pitää onnistuneena mielenosoituksena. Mut, jos se on ainoa lopputulos, on vaikee ymmärtää mitä laajempaa vaikutusta sillä olisi. Ehkä nää miekkarit on enemmän rekrytointityökalu kuin asioihin vaikutustyökalu.
Elokapinan katusuluilla on erityisen iso ero tehtyjen toimien ja saadun lopputuloksen välillä. Osa siitä on varmasti seurausta siitä että niiden vaatimukset on osittain mahdottomia. Mut, katujen sulkeminen ei näytä edistäneen edes niiden niiden vaatimusten toteuttamista, jotka vois olla tehtävissä. Tietenkin, jos vaatimuksia tukee koko Suomen tasolla vain marginaalinen ihmisryhmä, voi arvata et ne ei näy eduskuntavaalien tuloksissa, eikä siten myöskään Suomen suunnassa.
Elokapinan aiheuttama ärtymys voi johtua osin siitä, ettei ilmastoa suojella yhtä helposti kuin noroa. Siksi liikkeen järjestämät katusulut voivat näyttää pelkältä huomion hakemiselta tai kiusanteolta. Evan kyselyssä Elokapinan hyväksyi 28 prosenttia ja vastusti 52 prosenttia vastaajista.
Numeroina Elokapinan ja Suomen Sisun ero ei ollut suuri, Sisun ja kaltaisten toimia vastusti 57% ja hyväksyi 18%. Ne on päämäärissään varmasti niin kaukana toisistaan kuin voi olla, mut kun kumpikaan oli otsikoissa jonkun tempauksen takia, oma ensireaktio oli aina sama, mitäköhän paskaa taas. Ehkä toi pääkirjoituksen otsikon kahtiajako ei niinkään ole näiden täysin eri päämäärän välillä, vaan tolkullisen päämäärän ja tolkuttoman välillä.
Kymmenesosa päästöistä pitäis tarkoittaa myös kymmenesosaa keskustelussa, ja ratkaisuresursseissa, mut autoilu on jostain syystä päässy erikoisasemaan. Ei oikein voi ku olettaa et autoilun nostamisessa on kyse jostain muusta kuin päästöistä.
Se ei ole mun tulkinta, vaan juurikin näissä keskusteluissa tulee toistuvasti esiin miten länsimaiset demokratiat on ongelma ja noi muut maat, jotka on pääosin autoritäärisiä, kuluttaa vähemmän ja meidän pitäisi päästä samaan. Niiden maiden kulutuksen puute on osa sitä perussyytä miksi ne on autoritäärisiä, niissä on pieni eliitti, joka kuluttaa kuin miljonäärit länsimaissa ja muu kansa elää kurjuudessa. Mut kukaan niiden ylivertaisuutta ylistävä ei suostu kertomaan miten sellainen saadaan aikaan länsimaissa tuhoamatta samalla demokratiaa.
Elokapina näyttää käyttävän päästöteemoja keppihevosena autoritäärisen järjestelmän aikaansaamiseen. Niiden vaatimukset on osittain sellaisia, mitkä on mahdottomia saada aikaan vähänkään demokraattisessa järjestelmässä, kun siinä asuvat ihmiset ei niitä halua.
Käytännössä voi kattoo vaikka EU:n äskeittästä päätöstä ensin kieltää edes polttomoottoriautot ja sitten peruuttaa siitä, kun kävi selväksi et kielto olisi aiheuttanut merkittävän taloudellisen haitan. Jos EU olisi vähemmän demokraattinen järjestelmä, sen ei olisi tarvinnut peruuttaa päätöksestään, koska pelkkä ideologinen perustelu päätökselle olisi riittänyt. Elokapina haluaa järjestelmän, jossa niiden pelkkä ideologinen perustelu koko henkilöautoilun kieltämiseksi riittää, mut ne ei voi saada sitä tilannetta aikaan ilman että samalla ne tuhoaa demokratian.
Elokapinalla ei ole voimaa ottaa maata haltuun väkivalloin, joten ne voi päästä päätöksentekoon vain parlamentaarisen prosessin kautta, mut ne ei vaikuta tekevän sitäkään, muuten kuin mielenosoitusten kautta. Mut niiden valitsema tapa osoittaa mieltä samalla vieraannuttaa muuta kansaa niiden viestistä. Joten, tilanne on et Elokapina tekee pöljiä tempauksia, jotka on varmasti niiden omasta mielestä tärkeitä. Mut muu kansa pitää niitä tarpeettomina, artikkelin kyselyn mukaan 52% suhtautuu Elokapinan toimintaan kielteisesti. 52% on kahden ison puolueen kokoinen joukko, jos se määrä päätyy eduskuntaan vastustamaan Elokapinan vaatimuksia, Elokapinalla on myös parlamentaarinen tie pystyssä ja ainoa lopputulos on mielenosoitusten aiheuttama haitta.
Tää muakin ihmetyttää. Koska esim. Elokapinan toiminnassa se ei ole erikoisasemassa. Tärkein teko olisi punaisen lihan syömisen lopettaminen lähes kokonaan. (Tai ehkä “lähes kokonaan” saa sen kuulostamaan siltä kuin lihansyöntiä pitäisi vähentää vielä enemmän kuin mikä on oikeasti pakollista. Mut, oisko nyt joku 90% vähentymä jo riittävä? Vai 95%? Tuskin kuitenkaan 99,9 % tai mitään sellaista!)
Jollain tavalla autoilijat on tässä keskustelussa nostaneet autoilun jonkinlaiseen eritkoisasemaan. Se on perseestä. On jotenkin ajatus, että “me olemme vain jotain 10%, joten meidän ei tarvitse tehdä mitään vaikka muulle 90 prosentille jotain tehtäsiin.” Se on ärsyttänyt mua vuosia ja se ärsyttää mua yhä, että yksi porukka on jostain syystä saanut vapautuksen vaivannäkemisestä yhteisten asioiden eteen.
Jos länsimaiset demokratiat nyt muuttuisivat autoritäärisiksi, niiden kulutus ei laskisi lainkaan. Tämän voit ihan itse havaita katsomalla USA:ta: Paljonko siellä on kulutus matalampi kuin meillä täällä? Niinpä.
Tai vertaa Ukrainaa ja Venäjää: Ei niiden välillä ole ihmisten arkielämän tuottamissa ilmastopäästöissä kummoista eroa. Sun teesisi on tältä osalta yksinkertaisesti virheellinen. Sä olet nyt jostain joko keksinyt, että hallintomuoto aiheuttaa päästöjä, tai keksinyt jonkun noin olettavan. Mutta tämä on sun oma oletuksesi, joka siis on täysin virheellinen.
Sen sijaan materiaalinen elintaso kyllä aiheuttaa päästöjä. Kun elintaso on korkea, päästöt ovat korkeat. Materiaalinen elintaso voi olla korkea tai matala ihan riippumatta ihmisoikeuksien toteutumisesta.
Autoritääristen diktatuurien ylistäjissä ei ole lähes ollenkaan sellaisia, jotka kannattaisivat ilmaston tai ympäristön suojelemista. Autoritääristen diktatuurien ylistäjät ovat lähes läpeensä nimenomaan Elokapinan kaltaisia toimijoita vastaan. Et saa autoritäärisiä ihmisiä kertomaan, miten päästään autoritääriseen yhteiskuntaan tuhoamatta luontoa, ilmastoa ja demokratiaa, koska heitä ei lainkaan kiinnosta välttää noiden tuhoamista.
Maailmassa on joku 9 miljardia ihmistä, jotka asuu erilaisissa järjestelmissä, jos ne ihmiset lohkoo kulutuksen mukaan, ne lohkot, joissa on pienin kulutus, ei asu pääsääntöisesti lansimaisittain demokraattisissa maissa. Venäjää pidettiin vielä vähän yli kymmenen vuotta sitten demokratiana, sittemmin se on muuttunut. Yhdysvallat voi yhä olla demokratia, se et onks siellä tilapäinen vai pysyvä ongelma, paljastunee ajan kanssa. Mut, kummassakin muutos on tapahtunut äskettäin, ajan kanssa niistäkin paljastuu miten maille käy. Nää on sen verran isoja prosesseja, et tollaset maat, joilla on omaa öljytuotantoa, ei muutu nopsaan. Tai ehkä tarkemmin, näissä asioissa vuosikymmen voi olla lyhyt aika.
Elokapina ei varmaankaan ylistä autoritäärejä, mut jos ne pitää autoritäärien aikaansaamaa lopputulosta parempana, on ihan asiallista varmistaa et millä tavoin ne sen lopputuloksen ajatteli saada meilläkin aikaan.
Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden pitäisi olla.
On ihan totta, että diktatuurit aiheuttavat matalaa materiaalista elintasoa. Se ei tarkoita, että ainoa tie matalampaan materiaaliseen elintasoon olisi diktatuuri.
Matalampaa materian kulutusta voi edesauttaa ihan täysin ongelmitta ilman, että millään tavalla koskee hallintojärjestelmään. Ei ole mitään ymmärrettävää syytä sille, että miksi Elokapinalla olisi mitään kiinnostusta lähteä koskemaan hallintojärjestelmään, kun sen tavoitteet ovat täysin toteutettavissa muutenkin.
Käytännössä sun teesisi voi ilmaista näinkin: “Siirtyminen asioiden hankkimisesta uusina niiden hankkimiseen ensisijaisesti käytettyinä, sekä joukkoliikenteen palvelutason merkittävä lisääminen siirtämällä katuverkon kapasiteettia joukkoliikenteen käyttöön on mahdollista vain, jos siirrymme diktatuuriin. Tämän osoittaa se, että maissa, joissa asioita hankitaan paljon käytettyinä, on tavallisesti vallalla diktatuuri.”
Ihmisiä ei pysty viemään kurjuuteen ilman autoritääristä hallintoa, jos joku sitä yrittää, se äänestetään pois päättämästä.
Ensinnäkin, ensisijainen hankkimiskanava ei voi olla käytetty, käytettyä kamaa ei voi olla tarjolla ellei sitä ole ensin uutena. Sitten, sen määrä pienenee käytettäessä, on hävikkiä ja loppuunkäyttäjiä, joiden jäljiltä ei jää mitään. Sen jälkeen on joku määrä jäljellä, joka riittää lähinnä larppaamiseen tai keräilyn kaltaiseen erityiskäyttöön, mut siitä ei koskaan tule pääsääntöistä tapaa hankkia mitään suurelle osalle.
Toisekseen, katuverkon kapasiteetin ohjaaminen julkiseen liikenteeseen (ei joukkoliikenteeseen, ne on eri asioita) on se mitä me ollaan jo tehty ja tehdään edelleen. Ainakin täällä Helsingissä, missä on välillä ahdastakin, vilkkaiden katujen poikkileikkauksesta helposti puolet on joukkoliikenteen, pyäräilyn tai kävelyn käytössä. Se selvästi onnistuu, mut se on myös aikalailla eri asia kuin vaikka kieltää henkilöautot.
Jep. Eikä kyllä ole tarvetta yritääkään.
Sä et ilmeisesti tunne sanan “ensisijainen” merkitystä. Se on se, mikä on ensisijalla. Sitten jos se ei ole mahdollinen, siirrytään toissijaiseen hankkimiskanavaan.
Tää tuli väärään ryhmään. Tarkoitit kai [email protected]? :)
Katu on talon seinästä vastapäiseen seinään, Stadissa molemmin puolin on ensin kävelyt, sit on pyäräilyt, sit on bussit, sit on autot ja sit on sporat. Puolet ei ole kaukana, jos niitä alkaa mittaamaan. Tossa on referenssi Mäkelänkdulta, ehkä kolmasosa on tavallisille autoille.
Toi tosin ei ole kovin edustava katu, koska tuollaisia katuja on vain murto-osa Helsingin kaduista. Pitäisi rakentaa joku skripti, joka valitsisi sattumanvaraisen helsinkiläisen kadun ja siitä sattumanvaraisen korttelin ja mittaisi siitä nuo, niin saisi jotenkin todellisuutta vastaavia lukuja. Jos vaikka 20 tuollaisen skriptin arpomaa paikkaa mittailisi ja laskisi niiden keskiarvon, saisi kai aika hyvän tuloksen?
No, joka tapauksessa, tuossa sun kuvassasi on 630 pikseliä talonseinästä talonseinään. Kumpikin ajorata on 175 pikseliä, eli yhteensä 350 pikseliä on ajoradan tilankäyttö. Tekee 55,56 % kadun leveydestä. Ja siis kadulla, jonka valitsit sillä perusteella, että se oli löytämistäsi Helsingin kaduista se, jossa tuo ajoradan osuus kadun koko leveydestä on kaikkein matalin.
Ja kantakaupungin rajan ylittävästä liikenteestähän n. 20 % tapahtuu henkilöautoilla. Eli 20% ihmisistä vie 56 % tilasta. Kuvasi on juurikin sellaisesta paikasta, jossa on kyse nimenomaan kantakaupungin rajan ylittämisestä ja malliesimerkki siitä, miten järjettömän autokeskeistä kaupunkisuunnittelumme yhä on.
Valitsin ton, koska se on yksi niistä missä voisi olettaa kaikissa tapauksissa olevan tarvettaa suurelle määrälle liikennettä, Mansku olis toinen esimerkki, Hämeentie kolmas. Jonkun pikkukadun pohtiminen lienee turhaa, koska jollekin Rautalammintielle, siinä vieressä, ei missään tapauksessa tule joukkoliikennettä, vaikka itse tien pitää olla olemassa palokuntaa ja ambulanssejakin varten, kun sen varrella on asuintaloja.
Mä sain seinästä seinään 615 pikseliä ja henkilöautoille 115 pikseliä per suunta, eli 230/615=37%. Ne kaistat missä lukee BUS on busseille, niitä ei kannata laskea mukaan, jos ei halua et poliisi tulee ja sakottaa.
Se 20% on aika hankala, koska kun ne menee kantakaupungin ulkopuolelle, se on iso alue saada julkisen tai joukkoliikenteen alle ilman et hinta tai matka-aika räjähtää käsiin. Jos jotain, vois arvata et ne olis ne viimeiset, joita kukaan lähtis pakottamaan pois autoistaan. Muutenkin, tilan pohtimen asiassa, jossa on kyse virtauksesta on takaperoista, tilan pienentäminen tarkoittaisi tarvetta suurempaan virtausnopeuteen, jotta läpäisymäärä pysyy samana, jossa on oma liikenneturvallisuuteen liittyvä ongelmansa.
Tässä puhut palturia.
Päätös peruttiin, koska se olisi vaikuttanut äänestyskäyttäytymiseen Saksan sisällä merkittävästi. Se ei liittynyt mihinkään todelliseen taloudelliseen haittaan. Ja tää kyllä on tullut mediassa ihan riittävän selväksi, etten usko sun puhuvan totta väittäessäsi taustalla olleen taloudellisten perustelujen. Ei ole mitään järjellistä syytä, miksi sähköautoihin siirtyminen olisi taloudellinen ongelma, vaan kyse on sataprosenttisesti identiteettipolitiikasta.
Autojen valmistus on EU:ssa on joku 7% BKT:sta, sen katoaminen olis todellinen taloudellinen haitta.
Polttomoottorikiellon ongelma ei ollu pelkästään saksalaisilla, vaan kaikilla jotka niitä valmistaa. Kiellon kumoaminen oli rajat ylittävän toimen lopputulos, ei pelkästään, tai ollenkaan mun lähteen mukaan, huoli saksalaisten äänestyskäyttäytymisestä. Mut, vaikka syynä olisi ollut saksalaiset äänestäjät, sehän olis vaan esimerkki miten demokratia joutuu ottamaan äänestäjien huolet huomioon myös vaalien välissä.
Kokonaan sähköautoihin siirtyminen on merkittävä haaste, koska Eurooppa joutuisi maahantuomaan paljon ulkomailta erityisesti akkujen valmistusta varten. Silloin se ulkomaankauppa olis autoteollisuudelle kriittinen ongelma. Jos siirtyminen tehtään hutiloiden, Euroopassa ei enää valmisteta autoja ja kaikki ajaa kiinalaisella.
Kyllä. Nykyään, kun Euroopassa ei olla panostettu kunnolla sähköajoneuvoihin, melkein kaikki sähköbussit tulevat Kiinasta – Euroopassa ei ole osaamista eikä kapasiteettia niiden valmistamiseen. Sähköajoneuvoihin siirrytään joka tapauksessa, ja mitä myöhemmin Eurooppa siirtyy niiden valmistamiseen, sitä isomman markkinaosuuden Kiina saa myös henkilöautoistamme. Bussien valmistuksen olemme jo menettäneet Kiinaan tämän politiikan takia. Yrittäkäämme olla menettämättä muitakin ajoneuvoja!
Autojen valmistus on EU:ssa on joku 7% BKT:sta. Jos täällä ei aleta tuottaa sähköautoja, jolloin sähköautoja saa vastaisuudessakin kunnolla vain Kiinasta, Euroopan autoteollisuus tulee katoamaan. Euroopan autoteollisuuden katoaminen olisi todellinen taloudellinen haitta. En keksi, miten Euroopan autoteollisuuden siirtyminen sähköautojen valmistamiseen saataisiin mahdollistettua ilman polttomoottorikieltoa. Ihmisillä on halu ostaa polttomoottoriautoja, joten jos joku saa niitä myydä, siltä niitä sitten ostetaan, jolloin eurooppalaisilla autovalmistajilla ei ole mahdollisuuksia investoida tuotantolinjoihin – asiakkaat puuttuisivat. Samaan aikaan Kiina on jo investoinut niihin tuotantolinjoihin ja pystyy myymään halvalla tuotetta, joka ei ole huonompi kuin alaa vasta harjoittelemassa olevien eurooppalaisten. Jos katsot eurooppalaisia sähköbusseja, niissä on yhtä paljon ongelmia kuin Kiinassa. Koska tilauskannat ovat ohuita, kun tilaukset menevät Kiinaan, eikä resursseja eurooppalaisten valmistajien teknologian kehittämiseen siksi ole.
Sähköautovalmistuksen myöhästyminen on enemmän kiinni siitä että Eurooppa ei enää ole ajoneuvoissa edelläkävijä. Yhdysvallat meni edelle ensin, koska niillä on sellainen yrityselämä, missä tämänkaltaisia riskejä pystyy ottamaan. Kiina meni edelle koska valtio tukee sähköautojen tuotantoa ja niillä on raaka-aineet omasta takaa. Noista yrityselämän riskinottoa voisi yrittää kehittää lainsäädännölläkin, mut tuet ja varsinkin raaka-aineet voi olla hankalampia.
Joka tapauksessa, kun Europpaa ei ollut edellekävijä, jos lainsäädännöllä haluttaisiin nostaa sähköautojen osuutta nopeammin, se pitää tehdä tekemällä sähköautojen hankinnasta houkuttelevampaa. Autotehtaat tekee niitä autoja, mitä ihmiset ostaa, jos ihmiset haluaa ostaa sähköautoja, tehtaat tekee niitä. Pakottamalla autojen valmistusta tehdään vain autoja, joille ei ole ostajia, ei pelkästään, koska jotkut ihmiset ei niitä halua, vaan myös koska ihmisillä ei ole niihin varaa. Kannattaa muistaa että Kiinakin myy yhä polttiksia, nekään ei lähteny pakotuslinjalle.
Sähköbussi ei ole vielä kovin kypsä tuote, dieselin ja sähkön väliin ehti tulla kaasubussitkin. Se mitä niistä lopulta tulee ja kuka niitä osaa rakentaa, paljastuu ajan kanssa. Mut voisin arvata et parhaat sellaiset tekee ne, jotka muutenkin osaa tehdä hyviä busseja, sähköistys on vain osa tuotetta, lopunkin pitää toimia kunnolla.
Se, että pakotetaan ihmiset olemaan ostamatta polttomoottoriautoja tarkoittaa, että sen jälkeen ihmiset haluaa ostaa sähköautoja. Kun ne haluaa ostaa sähköautoja, tehtaat tekee niitä.
Nyt ei tee. Ja teknologia ei kehity. Sä sanot itsekin, että Eurooppa ei enää ole ajoneuvoissa edelläkävijä.
Miksi tämä ei mielestäsi ole asia, jota olisi tarpeen korjata? (Jos siis oletetaan, että henkilöautoliikenne nykymuodossaan halutaan ylipäänsä pitää olemassa)
On kaksi hyvin eri asiaa mitä ihmiset haluaa ostaa ja mitä ne pystyy ostaa. Suurimmalla osalla rahan määrä on joku rajallinen ja sitä menee muihinkin asioihin. Ne kaipaa halpoja autoja, joita sähköautot ei ole, varsinkaan jos ei ole omaa latausmahdollisuutta, jolla voisi yrittä kompensoida korkeampaa ostohintaa.
Jos halutaan kasvattaa sähköautojen osuutta, päätetään vain et sähköautojen valmistusta, myyntiä ja käyttöä ei saa verottaa, ja hups, muita ei enää ostetakaan. Sen vois rahoittaa tulonsiirtoja karsimalla, sithän ihmiset menis töihinkin, kun ne pakotetaan olemaan olematta työttömiä.
Tietty sähköautossa kalleinta on akku. Kun tyypit ajaa sillä autollaan lähinnä vaan jotain 10-15 km matkaa töihin, niin joku 60 km kantama riittää aivan mainiosti vaikka mihin. Ja mökkimatkoihin voi sitten vuokrata siihen soveltuvamman kulkineen. Oman latausmahdollisuuden puuttuminen siis tarkoittaisi, että asuu omakotitalossa, jossa ei ole sähköjä. Koska siinä vaiheessa kun uudet polttomoottoriautot on kielletty, on vähän pakko olla latausmahdollisuus muualla kuin omakotitalossa. Ja omakotitalosta voi vetää roikan pihalle. Kyllä sillä yön aikana 60 km kantamaisen akun saa vaivatta täyteen.
Joo, töihin ihmiset toki haluaa joka tapauksessa, pakotettiin tai ei. Eli kyllä pakottaminen toimii, koska pakotetut ihmiset haluavat töitä ihan siinä missä nekin, joita ei ole pakotettu.
Mä ajan viikoittain työkeikan sähköpakulla, joka vie täydestä akusta yhteen suuntaan 12%, eli 24% edestakas. Silloin odottaa et kun pääsee takas keikalta, akkua oli jäljellä yli 70%, mut varsinkin näin talvella, ei ole poikkeuksellista et akku sanoo saman matkan jälkeen et siinä on enää 55% jäljellä.
En tiiä onko se vaan kun auto on niin vanha, mut aika yleinen ymmärrys on et sähköauton kulutus on talvella suurempi. Osa siitä on kuskin lämmittämiseen mennyttä sähköä, mut osa katoaa pelkkään kylmään. Matka on yhteensä 25 km, auto väittää menevän 120 km täydellä akulla, mut kun pääsee takas, akun varauksesta onkin kadonnu 70 km.
Toinen on et sähköautoa ei mielellään aja tyhjänä laturiin, koska se ensinnäkin lataa hitaammin jos se on ihan tyhjä ja toisekseen jos laturi onkin rikki, sit sä oot siinä tyhjän auton kanssa. Eikä autoa myöskään miellään lataa täyteenkään, koska se kuluttaa akkua enemmän ja viimeinen 10-15% on hitaampia ladata.
Eli jos autossa on todellinen kesäkantama 60 km, kaikkien häviöiden ja varmuuksien jälkeen talvella se on ehkä 30 km. Millä ajais kyllä ton sun hypoteettisen matkan, mut jo yhden edestakas matkan jälkeen sen pitäis olla taas laturissa. Mikä on ongelma, varsinkin näin talvella, koska autoa latais mieluummin halpoina päivinä ja olis lataamatta kalliina päivinä.
Vaikka joku asia näytää hyvältä idealta kuitin taakse piirrettynä, sit kun sitä kokeilee todellisuudessa, se voikin olla kelvoton. Koska kuitin taakse ei mahdu sitä määrää muuttujia, mitä meillä täällä on lisäämässä hankaluuksia. Mä väittäisin et ihan vaan stressin vähentämiseksi, toistuva 15 km matkan ajaminen vaatii auton joka edes väittää menevänsä oleellisesti kauemmas kuin 60 km.